20. luukku: Voiko joululahjaksi toivoa ystävää?, miettii Pikkupupu

Rebecca Harry: Pikkupupun lahjatoive. Suomentanut Anu Valkama. 30 sivua. Karisto 2012.

Tässä taas hyvä esimerkki siitä, kuinka jouluaiheisissa lastenkirjoissa jouluun liittyy yhä taianomaista tunnelmaa, joka tekee monenlaiset – usein nimenomaan ei-materialistiset... –  toiveet mahdollisiksi. 

Tällaiset pyyteettömät joulutoiveet ovat vanhojen joulusatujen moderni muunnelma ja jatkavat näin lastenkirjallisuuden idylliä. 

Vaikka nykylapsilla ei oikeassa elämässä juurikaan taida enää ymmärrystä aineettomien hyveiden ja elämänarvojen kunnioitukselle, niin kirjoissa tämä on silti yhä mahdollista.

Rebecca Harryn kuvakirjassa Pikkupupun lahjatoive (Karisto 2012) Pikkupupu kirjoittaa joulupukille kirjeen, jossa toivoo itselleen omaa ystävää.

Pieni pupu asuu ihan yksinään metsässä. Se kirjoittaa joulupukille kirjeen, jossa toivoo itselleen ystävää. Mutta kirjetoimitus myöhästyy Punarinnan viimeisestä postikyydistä ja niin Pupun täytyy toimittaa kirje joulupukille henkilökohtaisesti.

Pupu suunnistaa Pohjantähden mukaan ja päätyy ensin kuunkajon johdattamana karhujen luistelulammelle. Lammen rannalla värjöttelee pieni karhu yksinään ja allapäin. Pupu antaa karhulle lapasensa lämmikkeeksi ja lähtee jatkamaan matkaa.

Pikkupupu kohtaa matkallaan metsän eläimiä koristelemassa yhteistä joulukuusta. Rebecca Harryn kuvitusta kirjaan Pikkupupun lahjatoive, Karisto 2012. 

Näin Pupu päätyy matkan edetessä erilaisten eläinseurueiden luokse, ja aina se huomaa yhden joukon ulkopuolelle jääneen, jota se auttaa antamalla jotain omaansa. 

Rebecca Harryn tarina vertautuu klassisiin joulutarinoihin, joissa joku sivullinen haluaa muistaa ensimmäisenä jouluyönä syntynyttä uutta kuningasta (vrt. esim. Lastenkirjahyllyssä 5. joulukuuta  esitelty Max Bolligerin & Gianni De Connon kuvakirja Jouluklovni, Lasten Keskus, 2003).

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Pikkupupu saa yhden ystävän sijasta monta uutta ystävää, joiden kanssa se saa viettää joulua. Rebecca Harryn kuvitusta kuvakirjaan Pikkupupun lahjatoive, Karisto 2012. 

Ja tietysti suloiseksi lopuksi Pupu kohtaa joulupukin, jonka kyydissä se pääsee toteuttamaan joululahjatoiveita.

Kylläpä Pikkupupu yllättyi, kun pukin reki laskeutui sen talolle. Siellä odottivat kaikki eläinlapset, joita se oli auttanut matkallaan. Ne olivat tulleet kiittämän pupua.

Uudet ystävät viettivät yhdessä ihanan joulun. Pikkupupun lahjatoive oli sitenkin toteutunut!

Rebecca Harryn kuvitus on täynnään sinistä pakkasen huurretta. Erikoistehosteena on hopeanvärinen kimallekoriste, jota on ripoteltu kuvitukseen.

Suloisen-makea ja näennäisen harmittomalta vaikuttava tarina  ottaa kauniisti kantaa siihen tosiasiaan, että moni viettää - joko tahtoen tai tahtomattaan – joulua yksinään.