The Grimm Book of Horrors, Riihimäen Teatterin ja Näyttämö 3T:n
yhteistuotanto Tampereen Teatterikesässä, viimeinen esitys 3.8. klo 16.30 TTT:n
Eino Salmelaisen näyttämöllä. Pohjautuu Jacob ja Wilhelm Grimmin satuihin. Ohjaus Samuli Reunanen, koreografia Liisa Risu ja sävellys Iiro
Ollila. Lisätekstit Mikko Koivusalo. Pääosissa Diana Tenkorang, Mikko
Nuopponen, Ninu Lindfors ja Katja Peacock. Muusikot Hanna Risku, Salla
Markkanen ja Topi Korhonen.
Kesto 1,5
tuntia. Ikäsuositus +16. Kantaesitys Riihimäen teatterissa 27.2.2016.
Grimmin satujen koko huikaiseva kauhugalleria oli
kouriintuntuvasti aistittavissa Tampereen Teatterikesässä Riihimäen teatterin
ja Näyttämö 3T:n yhteistuotannossa, musiikkinäytelmässä The Grimm Book of Horrors.
Heti esityksen alussa yleisölle annetaan
kehotus muistaa nähdä painajaisia.
Grimmien saduista visuaalisesti vahvat tulkintansa saavat ”Punahilkka”
sekä ”Tuhkimo”, ”Lumikki” ja
”Ruusunen” (Prinsessasatujen kimarassa).
”Satu omenapuusta” on jaettu kahteen laajaan episodiin. ”Kampela” kertoo
ihmisen ikiaikaisesta ahneudesta ja kyltymättömyydestä. ”Ikävä lapsi” piirtää
uppiniskaisen lapsen tragedian karusti ja hyssyttelemättä. ”Seitsemän korppia”
on riipaiseva tulkinta sisarusrakkaudesta, joka kestää kuolemankin yli.
Samuli Reunasen ohjauksessa Grimmin sadut ovat
groteskeja ja niiden alkuperäinen opettava ote on näyttelijöiden tulkinnassa
viehkosti säilynyt.
 |
| Diana Tenkorang on karismaattinen näyttelijä, jonka olemus vangitsee myös pyörätuoliin sidottuna. Tässä Tenkorang kuitenkin jalkautuneena Tuhkimona. Valokuvan copyright Riihimäen teatteri. |
Erikoinen mutta toimiva ratkaisu on sijoittaa näytttelijä Diana Tenkorang lähes koko esityksen ajaksi pyörätuoliin, muutamaa
hoipertelevaa Tuhkimon pystyyn nousua lukuun ottamatta. Itselleni tämä ratkaisu
assosioi jollain alitajuntaisella tavalla lapsen viattomuuteen,
haavoittuvuuteen ja puolustuskyvyttömyyteen, mitä tulee satujen vahvaan
tunnekieleen ja tunnekokemukseen.
Ninu Lindforsin upeat tanssikohtaukset ja krouvin
groteski olemus olivat yhtä Grimmin satujen kanssa!
Grimmin veljesten satujen näyttämötulkinnassa ovat edustettuina vahvat,
dynaamiset naiset. Esityksen ainoalle miesnäyttelijälle Mikko Nuopposelle jää melko pieniä rooleja.
Eilisen The Grimm Book on
Horrors -esityksen jälkeen rouva Huu mietti myös sitä, kuinka tärkeä
merkitys kuvituksella – tai sen puuttumisella – on satujen elämyksellisessä
vastaanotossa.
Ensimmäiset Grimmin veljesten satuelämykseni nautin Björn Landströmin kuvittamasta Olipa kerran: klassillisia satuja
-kokoelmasta (Otava 1974).
Ystävälläni oli hyllyssään Valittujen palojen Suuri satukirja (Valitut palat 1970),
jonka värikylläinen Katriina
Viljamaa-Rissasen kuvitus oli tyyten toista maata Landströmin
tummanpuhuvien ja jylhien kuvitusten kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti