torstai 29. lokakuuta 2015

Perhesopassa tieto poistaa turhaa hämmennystä
















Riina Katajavuori, Riikka Toivanen, Maiju Tokola: Meidän pihan perhesoppa, kuv. Christel Rönns, 36 sivua, Tammi 2015.




Nykyisin ilmestyy todella paljon lasten tietokirjoja, joita ei pikaisella silmäyksellä edes tunnista tietokirjoiksi! 

Tarkkaan punnittua faktaa ja fiktiota yhdistävissä lastenkirjoissa koetellaan tekijöiden malttia rajata itselle tärkeää aihetta  lapsen helposti omaksumaan muotoon.

Lapsi ottaa erilaisia aiheita haltuunsa leikin kautta. Kirsikan ja 
Ilonan leikissä rouva ja herra Pörrönalle menevät lääkäri Pontuksen
 vastaanotolle hankkimaan "vauva-aineita". Christel Rönnsin kuvitusta 
Riina Katajavuoren, Riikka Toivasen ja Maiju Tokolan tekstiin tietokuvakirjassa 
Meidän pihan perhesoppa (Tammi 2015). 


Ison tekijätiimin toteuttama Meidän pihan perhesoppa vastaa nasevasti siihen tiedontarpeeseen, joka on herännyt perhemuotojen moninaistumisen myötä. 

Tilastojen mukaan jo neljä lasta sadasta saa alkunsa erilaisten hedelmöityshoitojen kautta. Tällä laskuopilla jokaisessa päiväkotiryhmässä ja  koululuokassa on keskimäärin yksi tällainen lapsi, jolle on tärkeää saada  ikätasoonsa sopivaa tietoa prosessin eri vaiheista.  

Kirjailija Riina Katajavuoren ja kuvittaja Christel Rönnsin lisäksi kirjahankkeeseen ovat ottaneet osaa asiantuntijoina psykologit ja psykoterapeutit Riikka Toivanen ja Maiju Tokola.


Ilona pitää pihan lapsille myös esitelmän siitä yleisimmästä keinosta hankkia
lapsia. Christel Rönnsin kuvitusta Riina Katajavuoren, Riikka Toivasen ja Maiju
Tokolan tekstiin tietokuvakirjassa Meidän pihan perhesoppa (Tammi 2015).  


Neljän esimerkkiperheen kautta kirjassa kuvataan erilaisia tapoja muodostaa perhe. Perheet yhdistää toisiinsa päiväkodin maskotti, Pingviini Pontus, joka pääsee jokaisen lapsen luokse yökylään ja tutustumaan näin erilaisten perheiden arkeen. 

Kirsikan perhe on ns. tavanomainen ydinperhe. Kauri, Ilona ja Malviina ovat saaneet alkunsa erilaisten hedelmöityshoitojen, lahjasiementen ja lahjasolujen kautta.  Lasten kaverina esiintyy vielä Tim, joka on adoptoitu Etelä-Afrikasta.

Meidän pihan perhesopan lapsille heidän tavanomaisesta poikkeava alulle saattaminen ei ole mikään ongelma tai iso juttu. Lapset myös keksivät paljon erilaisia etuja erilaiseen perhekuvioonsa:

”Meidän on helppo reissata, kun meitä on vain kaksi”, sanoi Kauri. ”Me ollaan oltu kolme kertaa Kroatiassal Näin siellä merimakkaran!” 
”Meidän perheessä kätevintä on se, kun mennään uimahalliin, me päätään kaikki samalle puolelle eikä kukaan joudu menemään pukuhuoneeseen yksin,” kertoi Malviina.

Kirjan valttina on, että se ei tule ”liikaa asia edellä”. Kirja toimii siis erinomaisesti myös tavallisena kuvakirjana, sillä siinä kuvataan hauskasti lapsiperheiden arkea.

Lasten ja vanhempien tunneside on vahva ja he viettävät paljon aikaa keskenään, leikkien ja puuhastellen ihan tuiki-tavallisia juttuja.

Kirjan sisäkansissa on vielä tiivistettynä tietoa aikuiselle.

Ihanaa, tässä taas tunnelmallinen kuva lapsen ja aikuisen
 lukuhetkestä! Christel Rönnsin kuvitusta Riina Katajavuoren, 
Riikka Toivasen jaMaiju Tokolan tekstiin tietokuvakirjassa Meidän pihan perhesoppa (Tammi 2015). 

Christel Rönns tekee lapsista valloittavia persoonia kehonkielen ja  ilmeiden avulla. Kirjan keskusväriksi on valittu keltainen, joka toistuu lasten kotien sisustuksessa. Teemavärin kautta kotien tavarankylläiset interiöörit rauhoittuvat. 

Tammi julkaisi aiemmin tänä vuonna vastaavan lasten tietokuvakirjan, Elina Lappalaisen ja Christel Rönnsin Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee, joka johdatti lapsia eläintuotantoon ja modernin maatilan toimintoihin. 

Toivottavasti sarja jatkuu vielä uusillakin lasten ja aikuisten tiedontarvetta tyydyttävillä osilla!

Meidän pihan perhesopan tekemistä ovat tukeneet Väestöliiton lapsettomuusklinikka ja lääkeyhtiöt. Tällaisten useampaa toimijatahoa hyödyttävien kirjojen kohdalla käytäntö on yleistä. Rahoittavien tahojen oma kaupalllinen agenda ei kuitenkaan näy kirjassa millään tavalla. 



Perheiden monimuotoisuutta käsitellään myös mm. näissä kirjoissa:

Tittamari Marttinen & Aiju Salminen: Ikioma perheeni, Pieni Karhu 2014

Outi Juurikainen & Tiia Vajanto: Äidin uusi kaveri, Kustannuskynnys 2013

Maisa Tonteri & Virpi Talvitie: Okko-oravan kaksi pesää, Lasten Keskus 2011

Mary Hoffman & Ros Asquith: Meidän ja muiden perheet, suom. Maisa Savolainen, Lasten Keskus 2010.

Brigitte Endres & Irmgard Paule: Niilon uusi perhe, suom. Tuula Syvänperä, Kustannus-Mäkelä 2008

Elisa Jyllikoski & Mari Hukkanen: Ihanuusperhe, Suomen uusperheellisten liitto 2007

Brigitte Luciani & Eve Tharlet: Herra Mäyränen ja rouva Repolainen, suom. Taina Aarne, Otava 2007

Todd Parr: Perhekirja, suom. Riitta Oittinen, Pieni Karhu 2006

Outi Hovatta: Pupujuttu ja muita vauvasatuja, kuv. Maija Ranta, Väestöliitto 1993, up. 2005.

Gunilla Bergström: Mikko Mallikas -kirjat, Tammi


Outi Hovatan Pupujuttu ja muita vauvasatuja on ollut jo 1990-luvulla ilmestyessään todellinen alueenvaltaaja. Siinä hedelmöityshoidot on verhottu eläinten sadunomaiseen maailmaan. 

Väestöliiton sivuilta löytyy myös lisäinfoa vanhemmille siitä, kuinka keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista pienen lapsen kanssa. 






Ei kommentteja: