”Erämaahan lähtee poika, mutta sieltä palaa mies”

Dan Smith: Big Game. Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Perustuu Jalmari Helanderin ja Petri Jokirannan alkuperäistarinaan. 261 sivua. WSOY 2015.

Luonto on perinteisesti ollut lasten- ja nuortenkirjallisuudessa rauhoittumisen ja ristiriitaisten tunteiden tasaamisen miljöö. Muistetaan vaikka Anni Swanin sankarittaria, jotka tämän tästä menivät tasaamaan itseään ”metsien kaukaiseen sineen”. Toisaalta pojille luonto on ollut jo varhaisista eräkirjoista lähtien miehistymisen näyttämö: karuissa luonnon oloissa on otettu miehistä mittaa.

Eilen sai ensi-iltansa Jalmari Helanderin nuorille suunnattu actionelokuva Big Game, jonka pääosia näyttelevät Helanderin aiemmasta Rare Exports –elokuvasta tuttu lapsinäyttelijä Onni Tommila sekä yhdysvaltalainen näyttelijä Samuel L. Jackson. Elokuvan rinnalle on tuotettu yhdysvaltalaisen trillerikirjailijan Dan Smithin toimesta myös nuortenkirja, joka perustuu elokuvan suomalaiseen alkuperäiskäsikirjoitukseen.

Suomeen sijoittuva elokuva on kuvattu pääosin Saksassa, mutta tarina linkittyy Helanderin aiemman rankanpuoleisen  joulupukkielokuvan tavoin selkeästi Suomeen ja Lappiin.  Myös Dan Smithin nuortenkirjassa suomalainen miljöö ja luontoon liittyvät uskomukset ovat paikoitellen näkyvillä, vaikka kovin suurieleiseen luontotunnelmoinnin maalailuun ei rivakalta action-toiminnalta tilaa jääkään.

Oskari on 12-vuotias poika, jonka äiti on kuollut. Isä yrittää parhaansa mukaan kasvattaa poikaa ja apua tähän hän saa kyläyhteisön muilta miehiltä. Kylän perinteisiin kuuluu, että 13-vuotissyntymäpäivään mennessä pojan on osoitettava miehuutensa menemällä yksin metsälle. Oskarin isä on tuonut omalta miehistymisreissultaan metsästä karhun, joten pojan paineet ovat melkoiset. Oskari aistii isän empivän poikansa onnistumista. Lähtiessä hän saa isältä arvoituksellisen kartan.

Oskarin metsästysaseena on suomalaisessa metsästyskulttuurissa nykyisin varsin vähän käytetty jousiase:

    

Astuessani laikukkaalle, kuparinväriselle lehtimatolle pidin jalkapohjani litteinä. Aika pysähtyi. Sydämensykkeeni hidastui. Lihakseni olivat rentoina, ja mieleni oli tyyni.

Sitten näin sen. Melko lähellä. Hahmon oksien lomassa. Eläin oli suurin, jonka olin koskaan nähnyt, seisoi suorana ja ylpeänä pää minun suuntaani kääntyneenä. Sen sarvet olivat valtavat, ulottuivat ainakin yhtä leveälle kuin pystyin ojentamaan käsivarteni.

Oikaisin selkäni, vedin syvään henkeä, kohotin jousen ja vedin jänteen poskeni kohdalle. Suljin toisen silmäni, tähtäsin ja päästin ilman keuhkoistani tasaisena virtana.

Nyt. 

Kun vapautin jänteen, nuoli surahti metsän poikki. Se puhkoi ilmaa ja lensi hetkessä lyhyen matkan: suoraan kohti laukaistu tappava puu- ja sulkaohjus. Mutta nuoli osui huojuvaan oksaan ja kääntyi oikealle. Se pyöri ja kieppui, kopsahti koivun kylkeen ja putosi lehdille kuin vaaraton oksa.

”Helkkari.”

Oskarin aikeet näyttävät romuttuvan heti alkuunsa, kun hän joutuu heti matkansa alkuvaiheessa oudon selkkauksen silminnäkijäksi.  Erämaahan laskeutuu pienen kerrostalon korkuinen lentokone. Pian Oskari saa huomata olevansa itse ison kansainvälisen terrorismioperaation jahdin kohteena – seuralaisenaan Yhdysvaltojen presidentti.

Odotuksenmukaisesti täpärät selviytymiset ja nokkelat juonenkäänteet seuraavat toisiaan hengästyttävässä tahdissa. Oskari kasvaa seikkailun mittaan miehisiin mittoihin, vaikka ei tuokaan edeltävien miessukupolvien tapaan metsästysmajan seinälle eläimen päätä todisteeksi miehuudestaan. Hänen aloitteellisuutensa ja ripeytensä ansiosta erämaassa liikkumaan tottumaton ja siksi melko toistaitoinen presidentti pelastuu kerta toisensa jälkeen.

Big Game on alkuperäistä englanninkielistä elokuvanimeään myöten pojille täsmätuotettu toiminnantäyteinen nuortenkirja. Nähtäväksi jää, tuleeko elokuvasta niin iso megamenestys, että se innostaisi pojat lukemaan arvatenkin hyvin virtaviivaisesti yksi-yhteen menevän tarinan myös kirjan muodossa.

Suomessa on vuosituhannen taitteesta lähtien ryhdytty julkaisemaan suomalaisia varhaisnuortenkirjoja rinnakkain elokuvan kanssa. Menestyksellisin lienee Raimo O. Niemen ohjaama Poika ja ilves -tuotekonsepti, joka pohjautui Ville Suhosen käsikirjoitukseen ja tuli elokuvalevitykseen joulukuussa 1998. 

Suhosen kirjoittama varhaisnuortenkrija ilmestyi kuitenkin vasta kolmen kuukauden viiveellä elokuvan ensi-illasta eli seuraavan vuoden helmikuussa.  Kirsti Manninen kirjoitti Raimo O. Niemen ohjaaman seikkailuelokuvan Suden arvoitus (2006) pohjalta samannimisen varhaisnuortenkirjan, jonka alkuperäinen käsikirjoitus oli Heikki Vuennon. Kummankin elokuvan ja kirjan kohdalla pääosassa on suomalainen erämaa, lapsi ja villieläin, johon lapsi saa herkkävaistoisuutensa ansiosta kontaktin. Kummassakin kirjassa myös luonnon ja villieläinten suojelu on keskeisessä osassa.

Big Game -kirjassa luonto jää pikemminkin komeaksi kulissiksi. Erämaajärven kalat kuolevat ja eittämättä myös aarnimetsää ryskyy kumoon, kun suoran toiminnan joukot mellastavat Lapin luonnossa.

Dan Smith on kirjoittanut aiemmin trillereitä aikuisille ja pari 1940-luvun Saksaan sijoittuvaa historiallista nuortenromaania. Amerikkalaisen alkuteoksen kansikuva vihjaa elokuvakytkentään ohuemmin kuin suomalainen käännös.