sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Harrastusaiheiden kirjo laajenee nuortenromaaneissa









Elisabet Aho: Tanssii Emman kanssa. 206 sivua. Kustannus-Mäkelä 2014. Kansikuva Tanja Mitchell/ Pompeko Design. Kuvat Dreamstine.com.




Elisabet Aho tunnetaan monista aikuisille suunnatuista historiallisista romaaneistaan. Varhaisnuorille hän on kirjoittanut kaksi salibandyn pelaamisesta kertovaa Pantterit-sarjan kirjaa sekä Aadan aikaikkuna –romaanin. Nämä ovat ilmestyneet Otavalta, mutta syksyn uutuus tulee  Kustannus-Mäkelän kautta.

Tanssii Emman kanssa todentaa jälleen hyvin sitä, kuinka harrastusaiheisten lasten- ja nuortenromaanien kirjo laajenee yhä uusiin lajeihin. 

Paritanssiharrastusta kohtaan virinnyt uusi kiinnostus taitaa osittain selittyä myös television Tanssii tähtien kanssa -ohjelman suurella suosiolla, johon Ahon  nuortenkirjan nimikin suoraan viittaa.

Emma on 14-vuotias intohimoinen kilpatanssin harrastaja. Tanssin hurmiota himmentää kuitenkin Emman tanssiparin Joonaksen motivaation lasku. Joonas myöhästelee harjoituksista ja sählää ja säätää. 

Onneksi Emma näyttää saavan pian uuden partnerin, joka tosin on Emmaa useamman vuoden vanhempi, abiturientti Matias, melkein liian ihana ollakseen totta. Emman autuas olo salskeasta tanssiparista jää lyhytaikaiseksi, kunnes sattuman kautta tanssiseuralle ilmaantuu balettia aiemmin harrastanut Ville, joka haluaa treenata nyt paritanssia. 

Aho kuvaa asiantuntevin elkein kilpatanssin glamouria ja säihkettä:

Inkan punainen vakiopuku keinui kauniisti, kun Inka nousi seisomaan ja pyörähti ympäri ahtaassa pukuhuoneessa. Inkan puvussa oli kauniit huivihihat ihan niin kuin Emmankin puvussa. Kun nosti käsiä tanssiessa, hihat levittäytyivät ilmavirran mukana. Ne olivat kuin irtonaiset huivit, jotka kiinnitettiin ranteiden ympärille. Liehukkeet kuuluivat pukuun ja olivat toisesta päästä kiinni puvun olkapäissä. 
Kun Emma pujottautui keltaiseen vakiopukuunsa, nuttura liikahti ja meni vähän vinoon.

Mutta paljettikimalluksen takaa löytyy myös ankaraa harjoittelua ja sitoutumista pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta vaativaan harrastukseen.

Emman ja Villen on lunastettava paitsi luottamus toisiinsa myös muihin tanssiseuralaisiin seuran omissa kilpailuissa. Aikaa on vähän, mutta myös kumpaisenkin tahtotila on kova. 

Emman vanhemmat ovat eronneet, mutta suhteet isän uusperheeseen ovat hyvät ja luontevat. Emma seuraa uteliaasti kaksivuotiaan puolisiskonsa kasvua ja ihailee tämän temperamenttia. Emman suhde muutamaa vuotta nuorempaan pikkuveljeensä Kasperiin on sekin uskottava, kaikkine kurmuutuksineen ja sanaharkkoineen.










9 kommenttia:

Arja kirjoitti...

Kesällä huomattiin asiakkaan kanssa kamala puute: pesäpallosta ei ole tullut nuorten kirjaa sitten Nuorten toivekirjaston kirjojen.

Rouva Huu kirjoitti...


Jep Arja, ja kyse on sentään Suomen kansallispelistä. Aaro Hongan Hurja kunnari ilmestyi 1969, joten onhan siitä aikaa.

Näissä eri harrastuksiin ja urheilulajeihi keskittyvissä lasten- ja nuortenromaaneissa on toki aina itse lajia enemmän kyse itsensä kanssa kilvoittelusta ja omien voimavarojen testaamisesta, joita on aina pidetty nuorelle ihmiselle hyvinä toimintoina.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös Jussi Matilainen ole kirjoittanut nuorten kirjoja, joissa pelataan pesistä? Vai muistaniko väärin?
t Kirsi P

Rouva Huu kirjoitti...


Matilaisen teoksien teemat eivät googlettaen minulle avautuneet, mutta Vihreä Varis -sarjassa on ilmestynyt taannoin Marja-Leena Tiaisen kaksi pesäpallon maailmaan sijoittuvaa lastenromaania Väärät pois, Vatanen! ja Pallo hukassa, Vatanen? (Tammi 1988 ja 1989) .

Arja kirjoitti...

No niinhän onkin nuo Tiaiset. Kuinka sitä onkin unohtanut.

Matilaista en ole tainnut lukeakaan.

Tässä tapauksessa asiakas taisi hakea jotain lukemista nuorten pesisleirin iltajuttuun ja siihen olisi hyvin sopinut joku pesisaiheinen kirja.

Vinkkaan paljon myös yläkoulun urheilupainotteisille luokille ja kyllä heille helpommin menee urheiluaiheiset kirjat kuin muut. Eli tarvetta on.

Viikonlopun jäljiltä kaipaisin jo lentopalloakin ;)

Unknown kirjoitti...

Kilpatanssinutturat eivät muuten liiku, ne lakataan niin suurella lakkamäärällä, ettei ne hievahdakaan.

Rouva Huu kirjoitti...


Kiitos Hanna-Riinalle asiantuntevasta täsmennyksestä !

Emman pikkuveli sählää kirjassa myös hiuskoristeiden liiman kanssa aika kohtalokkaasti...

Anonyymi kirjoitti...

Joka kimma sen tietää, alkuaikojen nuortenromaanini päähenkilö harrastaa pesistä. Mailan kanssa kansikuvassakin. Silloin oli meneillään pesäpallon juhlavuosi, ja alan liitto oli innoissaan kun tartuin aiheseen. Pääsin jopa hesarin urheilusivuille kirja-arvostelulla ;)
Tuija Lehtinen

Rouva Huu kirjoitti...


Kiitos Tuijalle listan täydennyksestä. Tätä menoa pesäpalloaiheesta löytyy pian yksi hyllymetrillinen lasten- ja nuortenkirjoja!