Jäätelöä syövä auto ja muita ihmeitä

Tapani Bagge & Jusa Hämäläinen: Rohkea pikku auto. 32 sivua. Tammi 2013. Kannen ja ulkoasun suunnittelu Laura Lyytinen ja Riikka Turkulainen.

Tapani Baggen & Jusa Hämäläisen todennäköisesti uuden sarjan avaukseksi suunniteltua Rohkea pikku auto -kuvakirjaa voi halutessaan lukea käynnissä olevaa muotoilun kentän plagiointikuhinaakin vasten.

Äkkiseltään voisi toki väittää, että tämä kuvakirja plagioi härskisti yhdysvaltalaisen Little Golden books -sarjaformaatin monia klassikkoja, joissa kulkuvälineet on elollistettu. Puhumattakaan paremmin nykylasten tuntemasta Walt Disney -formaatin The Cars -tuotekonseptista animaatioineen, peleineen ja kirjoineen ja muine oheistuotteineen.

Mutta – onneksi – lastenkirjallisuudessa kuvaan ja ideoiden eteenpäin työstämiseen ei suhtauduta näin tiukkapipoisesti. Vaikutevelka edeltäviin lasten suosikkeihin on toki Rohkeassa pikku autossa nähtävissä, mutta kyse on myös lapsen ikiaikaisesta halusta samastua rakastamiinsa leluihin ja inhimillistää niiden toiminta.  

Lastenkirjallisuudessa leluista kertovilla kirjoilla on pitkät perinteet.

Autotkin ymmärtävät sisustaa kotiaan ja ne arvostavat
viihtyisyyttä. Jusa Hämäläisen kuvitusta Tapani Baggen kuvakirjaan
Rohkea pikku auto, Tammi 2013. 

Jusa Hämäläisen tyyli on veikeän kotikutoinen yhdistellessään leikki-ikäisen lapsen arkista miljöötä (kotinäkymineen ja leikkipuistoineen) intohimoisiin autoleikkeihin.  

Mertsi on pikkuauto, jonka isä on poliisiauto ja äiti ambulanssi. Mertsin autoperhe ei suinkaan asu autotallissa, vaan tuiki tavallisessa huonekaluin sisustetussa kodissa!

Mertsi ei vielä osaa sanoa ärrää ja on sen vuoksi vähän nuopeana. Se välttelee leikkejä pahimman kiusanhengen, Joken, kanssa. Jäätelöautolla Mertsi tapaa Iitan, joka ei puolestaan osaa sanoa ässää.

Olen aiemminkin louskuttanut tästä lastenkirjoissa viime aikoina yleistyneestä äännevirheisiin liittyvästä keekoilusta, joka hämmentää erityisesti lukemaan vasta opettelevaa lasta hänen itse lukemissaan kirjoissa.  

Jusa Hämäläisen kuvituksessa uhmataan painovoimaakin, kuten
tässä oikeanpuoleisessa kuvassa, jossa kiusanhenki Jokke on
keinumassa. Jusa Hämäläisen kuvitusta Tapani Baggen kuvakirjaan
Rohkea pikku auto, Tammi 2013. 

Baggekaan ei ole aivan looginen Iisan ässävian kanssa, ja otaksun, että kuvakirjan ääneen lukua kuunteleva valpas lapsi kyllä huomauttaa tästä kömmähdyksestä oitis:

Iisa meni nolon näköiseksi. Mertsi lohdutti:– Minä olen Meltsi. Minä en osaa vielä sanoa ällää.Nyt Iisa jo hymyili. 

– Mennäänkö puistoon? tyttö kysyi.– Mennään vain, Mertsi sanoi.– Älä ole myöhään! Iisan äiti huusi perään.

Mertsi saa kohdata myös muiden lapsiautojen pilkkaa viettäessään aikaa Iisan kanssa. Mutta Iisan reippaus valaa Mertsiinkin uutta rohkeutta, ja se haastaa pahimman ilkkujansa Joken eräänlaisen kaksintaisteluun, jossa autot ottavat toisistaan mittaa siteet silmillä!

Jusa Hämäläisen värikylläisellä sekatekniikalla tehdyssä, selkeän mustalla ääriviivalla rajatussa kuvituksessa autoilla on ilmeikkyyttä ja karismaa, joten kirjalle on helppo povata kohtuullista suosiota pienten autopoikien ja -tyttöjen keskuudessa.

Kirjan sisäkansissa autoentusiastit voivat nimetä erilaisten automerkkien vanhoja klassikkoja.  

Tähän samaan inhimillistettyjen kulkupelien kuvakirjakategoriaan kuuluvat myös Riikka Juvosen Roope roska-auto (Tammi 2012) sekä Inga Röningin ja Marjo Nygårdin Oiva, lentokone, joka pelkäsi lentämistä (Tammi 2011).