tiistai 2. lokakuuta 2012

Lastenkirjoja kirjoittamalla voi rauhoittaa myös omaatuntoaan



Tapani Bagge ja Jusa Hämäläinen: Konstaapeli Mutanen ja kanien arvoitus. 24 sivua. Tammi 2010. Sarjan ulkoasun suunnittelu Mikko Hiltunen.

Tapani Bagge: Konstaapeli Mutanen ja kadonneen kirjaston arvoitus. Kuvitus Pasi Pitkänen. 127 sivua. Tammi 2011.






Tammen oppikirjamateriaalien vuonna 2010 lanseeraama Jylhäkoski-sarja on kiinnostava ilmiö. Jylhäkosken kaupunki on fiktiivinen miljöö, joka on entuudestaan tunnettu Tammen äidinkielen Kirjakuja-oppikirjasarjasta. 

Tunnetut suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat ovat kirjoittaneet Jylhäkoskelle sijoittuvia seikkailuja,  Tapani Baggen lisäksi Karo Hämäläinen, Eppu Nuotio ja Tomi Kontio, kuvittajinaan Jusa Hämäläinen, Pasi Pitkänen, Pauliina Högman, Heli Pukki, Anita Polkutie ja Salla Savolainen.

Jylhäkoski-sarjassa on ilmestynyt hyvinkin erilaisia lajityyppejä: niin satuja, kuvakirjoja, lyriikkaa, sarjakuvaa kuin dekkarimaista  toimintaromaaniakin.  

Sarjan otollisimmaksi kohderyhmäksi on ajateltu alakouluikäisiä lapsia, 6–13-vuotiaita ja kirjat tarjoavat näin viihdykettä erilaisiin lukutaidon vaiheisiin. Verkkaisemmin lukutaidon haltuun ottavat voivat aloittaa kuvakirjoista ja runoista ja siirtyä sitten asteittain enemmän tekstiä sisältäviin kirjoihin.

Keskeisinä hahmoina Jylhäkoskella seikkailevat fiksujen ja hoksaavaisten lasten kanssa konstaapeli Mutanen ja kirjastonhoitaja Moilanen, molemmat omalla tavallaan karismaattisia ja ammattiaan roimasti parodioivia hahmoja.

Konstaapeli Mutasella on liikaa vapaa-aikaa ja hän päättää joutessaan kokeilla muun muassa pitsinnypläystä. Jusa Hämäläisen kuvitusta Tapani Baggen kuvakirjaan Konstaapeli Mutanen ja kanien arvoitus, Tammi 2010. 

Kuvakirjassa Konstaapeli Mutanen ja kanien arvoitus tutustutaan leppeään konstaapeliin, joka etsii elämäänsä sisältöä muun muassa pitsinnypläyksestä, kunnes hankkii itselleen lemmikkikanin. Pian Alma ja sille seuraksi hankittu Pertta kuitenkin lisääntyvät, ja Mutanen on ymmällään…

Konstaapeli Mutanen ja kadonneen kirjaston arvoitus ratkoo nimetöntä uhkauskirjettä, jossa pyydetään lunnaita tai muutoin uhataan tuhota kirjastonhoitaja Moilasen ylpeydenaihe, kaupunginkirjasto, kokonaan. Kohelluksen täyteisessä dekkariparodiassa tehdään pilaa turhantärkeistä virkamiehistä.

Tapani Baggesta on moneksi. Hän on haamukirjoittanut Jerry Cottoneita, tehnyt dekkareita sekä lapsille, nuorille että aikuisille, kirjoittanut Muumi-sarjakuvaa ja herkkää helppolukuista Kaisa-sarjaa. 

Bagge on hyödyntänyt kovaksikeitetyn dekkarin tuntemustaan myös monissa nuortenromaaneissaan, Korhonen-sarjassa (WSOY 1993–1995),  ekodekkarissa Suden hetki (WSOY 1999) sekä Pikkuveli- ja Tuhlaajafaija -kirjoissa (Tammi 2001 ja 2003),

Tammen oppimateriaalit siirtyivät SanomaPro:lle yrityskaupoissa, mutta sarja näyttää karttuneen vielä kesällä ainakin yhdellä uudella osalla,  Konstaapeli Mutanen ja loma-arvoitus. Sen toisena kirjoittajana mainitaan Baggen lisäksi hänen tyttärensä Marikki.

Toimittaja Tuomo Väliahon syntymäpäivähaastattelussa tämän päivän Helsingin Sanomissa kerrotaan Baggen pitävän hallussaan dekkaristien epävirallista Suomen ennätystä, mitä tulee ruumiiden aikaansaamiseen. Baggen ja toimittajan yhteinen summittainen arvio huitelee jossain tuhannen tietämissä.

Haastattelussa Bagge kertoo rauhoittelevansa tolkuttoman ruumistehtailun takia kolkuttavaa omaatuntoaan kirjoittamalla lastenkirjoja.

Kun tuntee Baggen entuudestaan ja tietää hänet äärimmäisen lempeänä, leppoisana ja hyväntuulisena kirjailijana, niin ei tästä lausumasta voi edes suivaantua…

Lastenkirjahylly ja rouva Huu onnittelevat lämpimästi tänään 50 vuotta täyttävää Tapani Baggea.

Ei kommentteja: